Sanojen merkitystä ei voi korostaa liikaa
Tavanomaisissa vuorovaikutustilanteissa viestintä ja sanojen merkitys perustuu suurelta osin sanojen itsensä lisäksi myös ilmeisiin, eleisiin ja äänensävyihin. Verkkoteksteissä tilanne on kuitenkin toinen - siellä pelataan pelkillä sanoilla ja kielellä. Mitä tapahtuu, kun merkitysten löytäminen ja tulkitseminen jätetään lukijan vastuulle?
Monitulkintaisuus on hyödyllistä markkinoinnissa, jonka tavoitteena on vaikuttaa mahdollisimman suureen yleisöön. Tällöin vedotaan jokaisen omaan maailmankuvaan ja kokemusmaailmaan. Moniselitteinen kauppatavara on jotain, mitä uutisen ei pitäisi olla. Suomalainen uutinen ei tavoittele rahallista voittoa, vaan pyrkii kertomaan lukijoilleen totuudenmukaista informaatiota ajankohtaisista aiheista. Nykyajan nopeasti muuttuvat ilmiöt ja netin moninaiset sivustot tuovat tiettyjä haasteita tiedon luotettavuuden säilyttämiseen, mutta perusidea on silti sama.
Jotkut uutisaiheet kirvoittavat kinkkisimpiä sanankäänteitä, joiden taustalla on henkilökohtaisia mielipiteitä, poliittisia tai uskonnollisia vaikuttimia. Joskus kyseessä on suoranainen vihapuhe, jonka Vesa Heikkinen (Kotimaisten kielten keskus) määrittelee seuraavasti:
“Kielessä luotavia merkityksiä on monenlaisia. Vihapuheessakin sekä kuvataan maailma ja ihmiset tietynlaisina (sisällöt) että otetaan kantaa asioihin (mielipiteet, arvottaminen) ja luodaan ihmisten välille erilaisia suhteita (vuorovaikutus, roolit). Puhetta arvioitaessa merkityksiin tulisikin kiinnittää huomiota monista näkökulmista.“
Kotimaisten kielten keskus korostaa nimenomaan tulkinnanvaraisuutta. Toisinaan vihapuhe voi olla vaikeasti tunnistettavissa. Merkitykset syntyvät käyttöyhteyksistä - voimakkaat verbit Lähi-Idän uutisoinnissa puolueellistavat keskustelua, eikä tilanteen “kaoottisuus” ainakaan rauhoita lukijan mieltä. Toisaalta sanavalinnat voivat saada negatiivisia sävyjä myös tahattomasti ilman erityistä päämäärää. Kaikenlaisien puheen kanssa on oltava tarkkana sekä lukijana että kirjoittajana.
Lisää luettavaa:
https://www.amnesty.fi/sanoilla-on-valia/?utm_source=FBPAGE&utm_medium=social&utm_content=People%20on%20the%20Move&utm_campaign=Amnesty&Post_ID=1691275304
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/vesa_heikkinen/paljon_puhetta_vihapuheesta.22000.blog
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000003922569.html
Monitulkintaisuus on hyödyllistä markkinoinnissa, jonka tavoitteena on vaikuttaa mahdollisimman suureen yleisöön. Tällöin vedotaan jokaisen omaan maailmankuvaan ja kokemusmaailmaan. Moniselitteinen kauppatavara on jotain, mitä uutisen ei pitäisi olla. Suomalainen uutinen ei tavoittele rahallista voittoa, vaan pyrkii kertomaan lukijoilleen totuudenmukaista informaatiota ajankohtaisista aiheista. Nykyajan nopeasti muuttuvat ilmiöt ja netin moninaiset sivustot tuovat tiettyjä haasteita tiedon luotettavuuden säilyttämiseen, mutta perusidea on silti sama.
![]() |
Paula Tiessalo ottaa jutussaan kantaa (Yle.fi) pakolaisia koskettavaan uutisointiin. |
Jotkut uutisaiheet kirvoittavat kinkkisimpiä sanankäänteitä, joiden taustalla on henkilökohtaisia mielipiteitä, poliittisia tai uskonnollisia vaikuttimia. Joskus kyseessä on suoranainen vihapuhe, jonka Vesa Heikkinen (Kotimaisten kielten keskus) määrittelee seuraavasti:
“Kielessä luotavia merkityksiä on monenlaisia. Vihapuheessakin sekä kuvataan maailma ja ihmiset tietynlaisina (sisällöt) että otetaan kantaa asioihin (mielipiteet, arvottaminen) ja luodaan ihmisten välille erilaisia suhteita (vuorovaikutus, roolit). Puhetta arvioitaessa merkityksiin tulisikin kiinnittää huomiota monista näkökulmista.“
Kotimaisten kielten keskus korostaa nimenomaan tulkinnanvaraisuutta. Toisinaan vihapuhe voi olla vaikeasti tunnistettavissa. Merkitykset syntyvät käyttöyhteyksistä - voimakkaat verbit Lähi-Idän uutisoinnissa puolueellistavat keskustelua, eikä tilanteen “kaoottisuus” ainakaan rauhoita lukijan mieltä. Toisaalta sanavalinnat voivat saada negatiivisia sävyjä myös tahattomasti ilman erityistä päämäärää. Kaikenlaisien puheen kanssa on oltava tarkkana sekä lukijana että kirjoittajana.
Lisää luettavaa:
https://www.amnesty.fi/sanoilla-on-valia/?utm_source=FBPAGE&utm_medium=social&utm_content=People%20on%20the%20Move&utm_campaign=Amnesty&Post_ID=1691275304
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/vesa_heikkinen/paljon_puhetta_vihapuheesta.22000.blog
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000003922569.html
Kommentit
Lähetä kommentti